Ja tästä se kaikki alkaa..
Tän blogin aloittaminen tuntuukin olevan vaikeampaa kuin aluksi luulinkaan. Istun tässä tuijotellen näyttöön enkä tiedä mistä aloittaisi. Ajatukset on vielä niin sekaisin.
Hädintuskin muistan nimeäni mutta yritän vähän esittäytyä.
Täällä juuri ja juuri kolmenkymmenen ikävuoden ylittänyt väsynyt mutta äärimmäisen onnellinen suurperheen äiti hei.
Mun perheeseen kuuluu mun itseni lisäksi mun kanssa samanikäinen parempi puolisko ( joka ainakin luulee olevansa se parempi ) ja kolme poikaa. 12- vuotias esikoislapsi ja perässä tulevat 7kk pikkuveli sekä tässä blogissa enemmän pääosassa oleva 1v 9kk Sisu poika, jonka vuoksi tätä blogia päätin alkaa pitämäänkin.
Me asustellaan Etelä- Suomessa täällä meren lähellä omakotitalossa. Minä vielä äitiyslomalla, mies työssä. Blogissa on tarkoitus mun avata tunteita siitä miltä tuntuu kun omalla rakkaalla lapsella diagnosoidaan ykköstyypin diabetes. Millaisia tunteita se aluksi herättää, miten asian kanssa tullaan pärjäämään, mikä muuttuu vai muuttuuko mikään.
Tämä asia on meillekin ihan uusi joten tää tulee menemään mullekin yhtenä terapiamuotona..
Mukaan tähän blogiin varmasti eksyy ajatuksia yleisestikin äitiydestä, sen tuomista haasteista ja muutakin ylimääräistä äidin väsynyttä höpöttelyä ja pohdintaa.
Tässä hän kuitenkin on. Mun aarteeni josta tulen kertomaan pian enemmänkin.
Hädintuskin muistan nimeäni mutta yritän vähän esittäytyä.
Täällä juuri ja juuri kolmenkymmenen ikävuoden ylittänyt väsynyt mutta äärimmäisen onnellinen suurperheen äiti hei.
Mun perheeseen kuuluu mun itseni lisäksi mun kanssa samanikäinen parempi puolisko ( joka ainakin luulee olevansa se parempi ) ja kolme poikaa. 12- vuotias esikoislapsi ja perässä tulevat 7kk pikkuveli sekä tässä blogissa enemmän pääosassa oleva 1v 9kk Sisu poika, jonka vuoksi tätä blogia päätin alkaa pitämäänkin.
Me asustellaan Etelä- Suomessa täällä meren lähellä omakotitalossa. Minä vielä äitiyslomalla, mies työssä. Blogissa on tarkoitus mun avata tunteita siitä miltä tuntuu kun omalla rakkaalla lapsella diagnosoidaan ykköstyypin diabetes. Millaisia tunteita se aluksi herättää, miten asian kanssa tullaan pärjäämään, mikä muuttuu vai muuttuuko mikään.
Tämä asia on meillekin ihan uusi joten tää tulee menemään mullekin yhtenä terapiamuotona..
Mukaan tähän blogiin varmasti eksyy ajatuksia yleisestikin äitiydestä, sen tuomista haasteista ja muutakin ylimääräistä äidin väsynyttä höpöttelyä ja pohdintaa.
Tässä hän kuitenkin on. Mun aarteeni josta tulen kertomaan pian enemmänkin.
<3: Ona
Kommentit
Lähetä kommentti